Pullollinen valkoviiniä, brie-juustoa, viinirypäleitä, elokuvia. Mitä muuta ihminen tarvitsee tiistai-illan viettoon? Painottaisin valkoviinin määrään viittaavaa sanaa pullollinen - siksipä tämän entryn äidinkielellisestä laadusta ei ole takeita. Älkää antako sen häiritä.
Muutama päivä vierähtänyt taas eteenpäin ja aletaan Liisan kanssa molemmat kaihoamaan yhä enemmän Sydneysta muualle. Töiden puutteesta seurannut alati kasvava tyhjiö pankkitilillä on puolestaan johtanut siihen, että päivittäisistä tekemisistä ja ostoksista on pikkuhiljaa pakko alkaa ihan kunnolla tinkiä - seuraavaksi karsimislistalla ovat ruokaostokset sekä jopa baari-iltamat, mitä emme tietenkään suvaitse. Päivät alkavat pikkuhiljaa täyttyä päämäärättömällä vaeltelemisella Sydneyn keskustan kaduilla, yömyöhään valvomisella ja iltapäivään asti nukkumisella, arki sekä edes jonkinasteinen päivästruktuuri alkavat tässä vaiheessa vaikuttaa jopa houkuttelevilta ajatuksilta. Asunto lähtee alta perjantaina, joten edessä on viikonloppuna paluu takaisin hostelleiden kerrossänkykommuuneihin, mikä taas tuntuu tällä hetkellä ikäänkuin takapakilta nyt kun vuokra-asunnon suurensuureen vaatekaappiin sekä keittiöön oli ehtinyt jo tottua. Mutta, se kuuluu matkustaessa asiaan.
Suunnitelmavaihtoehtoja on viimeiset päivät punnittu ja vertailtu päänvaivaksi asti ja pitkän pähkäilyn jälkeen päädyimme seuraavanlaiseen kaavailuun: maanantaina 5. lokakuuta on aikomus pakata rinkat ja laukut ja suunnata kulkuneuvolla X pohjoiseen noin 800km päässä sijaitsevalle Gold Coastille/Surfers Paradiselle, mistä töitä ainakin turistien ja surffareiden määrästä päätellen pitäisi löytyä. Ja mikäli ei, niin taivasalla on aina kivempi nukkua rantahiekalla lämpimämmässä ilmastossa kuin Sydneyn katukivetyksellä! Duunihakemuksia on jo lähetelty varsin mielenkiintoisiin paikkoihin, kuten esimerkiksi Vampyyriteatteriravintolaan sekä teemapuistoihin. Iloisia puhelinsoittoja ja sähköposteja työnantajilta odotellessa... Suomeen palatessani tulen ainakin handlaamaan CV:iden kirjoittamisen vaikka nurinperin ja silmät kiinni. Ja asenteeni on se, että minähän olen paras, joten TYÖTÄ MULLE NYT! Melkein, ainakin.
Työnhaun, turhautumisen sekä suunnitelmien muutosten lomassa ollaan kuitenkin toki ehditty myös jatkamaan suurkaupungin alueiden valloitusmissiota. Sunnuntain kohteeksi osui bussimatkan päässä sijaitseva Bondi Beach ympäristöineen, josta tykättiin molemmat hirmuisesti. Arktisesta 26 asteen lämpötilasta sekä uhkaavista sadepilvistä huolimatta ranta oli pullollaan surffareita, auringonpalvojia sekä meidänlaisia eksyneen näköisiä turisteja - ensimmäisiin ukkosenjyrinöihin ja vesipisaroihin saakka, siis.
Illalla saten lakattua oli vuorossa yöllinen tutkimusretki Sydneyn oopperatalolle riehumis(/valokuvaushengaamisistuskelu)tarkoituksessa, yövartijoiden kiusaksi ja, varmastikin, huviksi.
Nukkuminen voisi olla ihan kiva juttu ennen työnhakupäivää numero 5273.
No comments:
Post a Comment
Lähetä rakkautta!