Location: ROMA / QLD / AUSTRALIA
Huhhuh, aikamoinen viikko takana! Oon ihan superpositiivisesti yllättynyt siitä, että kuinka hyvin oon täällä maalla viihtynyt ja mulla on sellainen kiva aavistus, että maalis- ja helmikuu tulevat kulumaan nopeammin kuin osataan aavistaakaan. Ensimmäisen työviikon aikana mulla on ollut koko ajan tekemistä, itse töiden lisäksi oon käynyt lenkkeilemässä (+30c kuumuudessa, lovely) ja uimassa läheisellä julkisella uima-altaalla ja viettänyt aikaa työporukan sekä mainioiden asiakkaiden kanssa pokeri- ja leffailtojen merkeissä. Duunia on kuutena päivänä viikossa 4-8h verran ja vaihdellen työ on siis joko siivousta, bistron puolella kassatarjoilua tai baarimikkoilua, ja baaritiskin taakse mut on sitten tyrkätty yhtä iltaa lukuunottamatta joka päivä, enkä valita! Baariduuni täällä on erilaisempaa ja rennompaa kuin missään baarissa, missä oon aikaisemmin työskennellyt. Torstaisin, eli eilen, meidän pubi muuttuu yhden illan ajaksi klubiksi kun paikallinen viisikymppinen DJ tulee pistämään levyt pyörimään ja eilen meno oli aikamoista. Pääsin potkaisemaan itse erään huonosti käyttäytyneen asiakkaan pihalle ja pistämään liudan tyyppejä vesilinjalle jo hyvissä ajoin ennen puoltayötä, mutta muuten ilta sujui varsin kiireisen rattoisasti. Ensimmäistä kertaa mulla saa olla jopa hauskaa tiskin takana, saan laulaa ja tanssia asiakkaiden kanssa bissen valuttamisen lomassa, mikäs sen siistimpää!
Tää paikka itse, Roma, on kuin vanhan ajan länkkärileffasta repäisty, eikä pelkästään rakennustensa puolesta. Elekieli on täällä hallitseva kommunikointimuoto. Esimerkiksi, jos asiakas astelee sisään baariin, riisuu hattunsa pois ja asettaa sen tiskille, tämä kyseinen asiakas kuvittelee itsestään liikoja. Sitten, ottamalla hatun miehen päästä ja asettamalla sen omaan päähänsä ilmoittaa nainen miehen kuuluvan hänelle. Ja cowboyolkihattuja täällä käytetään siis ihan arkikäytössä, kuten myös flanellipaitoja. Asiat toimivat myös erittäin rutiininomaisesti, mitä tulee mm. kanta-asiakkaisiin. Meidän tiskin ääreltä löytyy joka päivä ainakin viisi tiettyä vanhempaa miespuolista asiakasta, jotka saapuvat baariin aina tietyllä kellonlyömällä. Jokainen näistä asiakkaista tilaa joka ikinen kerta saman juoman ja istuu joka ikinen kerta samalla penkillä. Jokaisella näistä asiakkaista on oma nappula kassakoneessa, kuten myös oma nimetty cooleri, joita vain heillä on lupa käyttää. Jokainen näistä asiakkaista tulee myös tuntea nimeltä. Mikäli asiakkaalla on tyhjä tuoppi/pullo edessään ja rahat pöydällä, tarkoittaa tämä, että hän haluaa toisen samanlaisen. Nurin käännetty pullo taas tarkoittaa, että asiakas pitää juomisesta hetken tauon. Käsittämätöntä, eikö? Alkuviikosta mua nauratti kaikki tämä, mutta nyt alan jo uskomaan, että näillä kirjoittamattomilla säännöillä oikeasti eletään täällä.
Sunnuntain hengailu-BBQ-kuvia vielä!
The backpacker crew!
Pahaa sanottavaa multa löytyy oikeastaan ainoastaan eräästä tietystä kylän asukasryhmästä, nimittäin hyönteisistä ja ötököistä, joita täältä löytyykin miljoonittain ja joka puolelta. En muista milloin viimeksi olisin ollut näin puremilla, iho jo melkein verillä raapimisesta, gahhhhhh. Yyh, meeh not likeeh.
Mutta nyt suuntana aamiainen (lounasaikaan, eh), uima-allas sekä illemmalla duuni ja Carolynin läksiäisrieha, jiiihaaa howdymoi!
No comments:
Post a Comment
Lähetä rakkautta!