...nevermind

Viime viikon megapäivitystä tasapainoittaakseni teki mieli maanantai-illan "piristykseksi" kirjoittaa pieni pätkä vähän kaikesta ja ei sitten oikeastaan mistään kuitenkaan. Tunneryöpytystä ja äs-aatananmoista vee-itutusta tiedossa, siis.

Istuttiin tänään koko päivä Liisan terassilla kartat, matkaoppaat, kalenterit, laskimet ja läppärit esillä ja kaavailtiin tusinan verran mahdollisia A-, B- ja Ö-suunnitelmia kevään varalle. Nythän on sitten niin, että matkaa päästään jatkamaan maanantaina 11.1... Kolme viikkoa vielä pitäisi siis malttaa paikoillaan. Tällä hetkellä ei toivoisi oikeastaan mitään niin paljon kuin että pääsisi jo liikkeelle ja lähdettäisiin jo huomenna jos vain pystyttäisiin, mutta vuokrasopimukset sekä holiday-seasonin mukanaan tuoma työrupeama velvoittaa vielä jäämään. Seuraavat kaksi viikkoa tulevatkin siis kulumaan baaritiskin väärällä puolella, mikä on kyllä täysin positiivista nyt, kun rahaa tarvitaan kipeämmin kuin koskaan.

Olo on turhautunut, turhautuneempi kuin milloinkaan, sillä herättiin tänään siihen todellisuuteen, että kolme kuukautta ollaan tässä pisteessä Australian karttaa työskennelty ja jumitettu, eikä rahaa ole kertynyt ollenkaan niin paljon kuin oltaisiin toivottu. Ei lähellekään. Mikä tarkoittaa siis sitä, että tullaan luultavasti joutumaan karsimaan kevään kohdekiertelystä enemmän pois kuin missään nimessä haluttaisiin. Ja se tarkoittaa myös sitä, ettei meillä tule mitä todennäköisemmin olemaan varaa edes kahden kuukauden kaavailtuun lomaan, vaan että hedelmänpoimintaurakka tulee olemaan edessä paljon aikaisemmin kuin oltiin alunperin suunniteltu. Mikä on oikeastaan aika, noh, pepusta. Täällä Ausseissa lomaillessa rahaa kuluu helposti monta tonnia kuukaudessa ilman että sitä edes noteeraa, majoitus ja paikkojen välillä kulkeminen ja ruoka jo pelkästään maksaa ihan tolkuttomasti ja sitten vielä pitäisi elää ja nähdä ja pitää hauskaa. Seuraavat puoli vuotta tullaankin elämään päivästä toiseen pussinuudeleilla, se on fakta.

Huoh. Joulu on tällä viikolla, eikä olo voisi mitenkään olla epäjouluisampi. Ei sitten mitenkään. Ollaan skipattu koko hässäkkä, mikä on toki yksi niistä asioista mikä oli suunnitelmissa alunperinkin, mutta tosiaan töiden takia taitaa jäädä jouluhodaritkin välistä tänä vuonna. Ehkä toisaalta parempi vaan, ettei koko joulu mene koti-ikävän kourissa... Vähän huonolta näyttää ennuste tosin tällä hetkellä.

Nonniin justjoo, positiivinen asenne hoi? Taidankin suunnata Southportin Australia Fair-ostoskeskukselle päin katsomaan, jos vaikka Where The Wild Things Are-leffa pyörisi vielä tänään ja piristäisi edes hieman kun nyt negatiivisuudessa (tai realistisuudessa) päätin tän päivän kurkkua myöten velloa. Buh-bye.