12 May 2010

great ocean road, part uno

DAY 1

Keskiviikkona 5. toukokuuta oli aika jättää Queenslandin sunshine-osavaltio seitsemän kuukauden jälkeen taaksemme ja suunnata vilpoiseen etelä-Australiaan. Adelaide on Southern Australian osalvaltion pääkaupunki, jonne meidän Brisbanen lentomme laskeutui myöhään illalla. Hirvittävän kylmässä öisessä talvisäässä (+10 c) ajettiin vahingossa, tietysti, bussilla noin 20min oman pysäkkimme ohi, jonka seurauksena hostellin löytämiseen kului noin kolmen erinäisen bussimatkan sekä mooonen korttelin tallustelun pituinen rinkanraahausoperaatio. Perille päästyä reception oli tietenkin lukossa, kuten myös hostellin etuovet, joita sitten saatiin paukuttaa pidemmän tovin ennen kuin päästiin sisään lämpimään ja nukkumaan. Adelaiden visiitti jäi meillä tosiaan alle kahdeksan tunnin pituiseksi, mutta kaupunki ei meitä mitenkään erityisemmin kiinnostanutkaan "the city of the churches"-maineensa vuoksi. Arkkitehtuuri ja katukuva näyttivät kuitenkin bussista käsin mielenkiintoisilta, joten vähän jäi harmittamaan, ettei päästy pyörimään kyseisen kaupungin kaduilla päivänvalossa ollenkaan.

Aamuseitsemältä sitten tuli pikkubussillinen eurooppalaisia reppureissaajia hakemaan meitä hostellilta, ja päästiin suoraan kolmen päivän matkaan kohti reilun 700 kilometrin päässä sijaitsevia Great Ocean Roadia ja Melbournea. Ensimmäinen stoppi löytyi Henry's Drive-nimiseltä viinitilalta, mikä oli mulle ja Liisalle hyvän ruoan sekä viinin ystävinä se yksi odotetuimmista. Päästiin testailemaan eri vuosikertojen, rypäleiden sekä kombinaatioiden välisiä eroja sekä puna-, valko, että kuohuviineissä. Punkut ei ole ihan mun juttu (sattuneita syistä joista täällä ei puhuta), mutta valkkarien kohdalla pinnistelin makuaistin toimimaan täystehoilla. Nams!



Mä en koskaan ennen ollut käynyt viininmaistajaisissa ja mulle tulikin suurena yllätyksenä se, kuinka paljon eri viinirypälelajeja löytyykään ja miten suuria makueroja eri viinien välillä on.






Tilalta matka jatkui taas pari tuntia eteenpäin...


...nimittäin luolareiveihin party-kostyymeissa!




...tai sitten ei? Hah!
Adventure Caving on sana, jolle me ei olla vieläkään löydetty Liisan kanssa sopivaa vastinetta edes sanakirjan avulla. Mahdollisimman lyhyesti ilmaistuna aktiviteetti tarkoittaa 15-25 metrin syvyydessä maan alla hyppimistä, ryömimistä ja konttaamista luolaonkaloissa ja -koloissa. Mulle täysin uusi juttu, mutta laskuvarjohyppelyn jälkeen ihan luonnollinen jatke (enemmän tai vähemmän) extreme-kokeiluihin!








Mulle ahtaanpaikankammoisena meno kävi ahtaimmissa ja pimeimmissä koloissa vähän liian ahdistavaksi, mutta hyvin selvittiin muiden psyykatessa ja oli hauska kokemus, vaikka kokemuksesta voinkin nyt sanoa viihtyväni paljon paremmin maan päällä kuin alla pilkkopimeässä. Huh!









...and the whole group! We did it!


Ensimmäisen seikkailutäyteisen päivän päätteeksi tuntui ihanalta päästä oluen ja illallisen ääreen hyvässä porukassa soman pikkukylän majatalohostellilla. Ja seuraavana päivänä matka jatkui taas...

(TO BE CONTINUED SOOON!)

No comments:

Post a Comment

Lähetä rakkautta!