





Noh, olenpas taas bloginpäivittelyaikatauluista viikon jäljessä, nice! Kuvat tosiaan otettu viime viikolla Brisbanessa, eksyttiin mm. kaverin veljen kotibileisiin Brisbanen lähiöön, jonka nimeä en vieläkään osaa kirjoittaa/lausua järkevän kuuloisesti. Cappalablabla, Cabbalaaba, Caplaba? Siiiiinne päin...!
(Näytän muuten jokaisessa kuvassa nykyään kärsivältä idiootilta, ihan vain jos ette ole vielä huomanneet... Turistipepsodenttia ei saa näemmä enää väännettyä sitten millään!)
Kahden päivän Brisbane-stopin aikana ei tullut montaa tuntia nukuttua, juostiin lähinnä ympyrää keskustan Queen Streettia hoitamassa asioita kuten veronpalautuksia. Ausseissa tosiaan jokainen working holiday-viisumilla työskentelevä saa jokaisen verokarhun viemän sentin takaisin lopettaessaan työnteon, mikä on iiiso helpotus varmasti siinä vaiheessa kun palaa kotiin eikä pankkitililtä/taskunpohjalta löydy tarpeeksi euroja edes bussilippuun. Paperityöt kannattaa hoitaa heti työntekojakson päättyessä, sillä palautusten prosessoinnissa menee keskimäärin kahdesta neljään viikkoon. JA! Muistakaakin kaikki Australiaan aikovat säilyttää viimeinen palkkakuitti JOKA IKISESTÄ työpaikasta joita matkan aikana kertyy, esimerkiksi meikätyttö kun joutui heti ensimmäiseksi soittamaan läpi vanhat työnantajansa (joiden kanssa ei enää kovin hyvissä väleissä olla) ja pyydellä kopiota monen kuukauden takaisista palkkakuiteistaan. Ei näin.



Jos jotain kotiin palatessani SITTEN JOSKUS HAMASSA TULEVAISUUDESSA ( =viiden ja puolen viikon päästä :(((((( ) tulen aivan varmasti arvostamaan, niin se on ruoka. Me ei olla Liisan kanssa tosiaankaan mitään kokinalkuja, ja suurin osa niistä pöperöistä joita täällä hostelleiden kommuunikeittiöissä keitellään näyttää parhaimmillaan yhtä houkuttelevilta kuin ylläolevissa kuvissa :D Eli matkasta parhaiten selviää joko a) miljonäärinä, jolloin ravintoloissa voi ravata päivittäin tai sitten vaihtoehtoisesti b) ruoanlaittotaitoisen poikaystävän/matkakumppanin omistajana. Tai c) osaat varautua etukäteen ja opettelet ulkoa muutaman helpon ja halvan reseptin, joita sitten soveltaa eri viikonpäivinä. Vihanneksilla, riisillä, pastalla, pikanuudeleilla ja multi grain-leivällä potkii kumman pitkälle kapealla budjetilla. Me aina tiiraillaan kulmiemme alta kateudesta vihreinä muiden hostellin asukkaiden luomuksia, tänäänkin vierustoverit pisti pystyyn Meksikolaiset taco-illalliset kun me kaksi oltiin tunnin ajan koitettu saada aikaiseksi makkaraperunoita (:DDD) ja sitten h-hetkellä nälkäisinä huomattiinkin perunoiden olevan vielä raakoja ja nakkien palaneen ikävästi. Mites olisi Mäkkäri-reissu huomisiltana...
Melbourne on tosiaan mielettömän kaunis ja upea ja tunnelmallinen kaupunki ja ollaankin absorboitu täällä kulttuuria itseemme parin päivän aikana varmaan koko kuluneen vuoden edestä. Ja lisäksi tietysti kulutettu säästötiliemme alati hupenevaa summaa taivaan tuuliin, tosin hyvällä omatunnolla, sillä täällä on HEMMETIN KYLMÄ (saman verran asteita kuin Helsingissä tällä hetkellä Dashboardin mukaan, whaaat) eikä kesähepenillä kerrospukeutuminenkaan onnistunut lämmittämään tarpeeksi. Noh, girl's gotta do what girl's gotta do, terveisin uuden ihanan nahkatakin onnellinen omistaja (heh heh). Anyways, kuvamateriaalia ja asiaa kertyy mulla nyt päivittäin kasoittain, enkä vieläkään oo saanut purettua teille Great Ocean Roadia mahtavassa kokonaisuudessaan alusta loppuun. Stay tuned, coming up soon (otan nyt oikein loppukirin bloggailussa, lupaan lupaan!).
KAKSI VIIKKOA AUSTRALIAA JÄLJELLÄ, mitääh?! En suostu uskomaan, ei tää voi vielä loppua! :( Vaikka edessä häämöttää vielä Hawaii ja California (ja äiti, luv), tulee Ausseista lähteminen olemaan mulle tosi iso pala nieltäväksi. Tätä elämäntyyliä olisi niin helppo jatkaa vielä vaikka kuinka pitkään. Ei huolia, ei murheita, ei aikatauluja, ei seurauksia, ei suunnitelmia, ei tylsyyttä, ei oravanpyörää, ei velvoitteita, ei vastuuta. Vain ja pelkästään hauskanpitoa, hetkessä elämistä, ystävystymistä, seikkailuja, maailmankuvan kartuttamista ja itsestään oppimista. Mutta vaikka maaliviiva häämöttääkin niin ei mikään ole vielä ohi, matka jatkuu vielä muutaman viikon ajan hetkestä ja vapaudesta ja elämän ihanuudesta ja maailman upeudesta kaikilla aisteilla nauttien!




No comments:
Post a Comment
Lähetä rakkautta!